Esiintymisjännitys on verrattavissa autolla ajamiseen. Tämä vertauskuva pälkähti mieleen erään koulutuksen jälkeen, kun ajoin autolla kotiin. Mennäänpä tähän kohta tarkemmin.

Meillä on aina osana MAIKIN esiintymiskoulutuksia esiintymisjännitys. Sillä ei ole väliä, koulutammeko juontajia, puhujia vai videolle esiintymistä, niin esiintymisjännitys on tärkeä osa-alue. Esiintymisjännitys on lopputulemana hyvä asia, koska se kertoo, että haluaa onnistua. Pieni adrenaliinipiikki myös pitää aivot aktiivisena ja on helpompi reagoida ympärillä tapahtuviin asioihin.

Kaikista tärkeintä on tunnistaa, miten itse jännittää ja miten se sinussa ilmenee? Jokainen meistä jännittää eri tavalla. Minä esimerkiksi tarvitsen ennen keikkaa jonkun, jolle jutella. Sillä ei ole väliä, mistä jutellaan, kunhan ei tarvitse keskittyä liikaa ja jännittää hetken päästä koittavaa lavalle nousua. Siksi yleensä hengaan ääniteknikoiden, tapahtumatuottajan tai muiden esiintyjien kanssa ja hermostuksissani rupattelen mitä sylki suuhun tuo. Kun taas Tuuli-Elina haluaa nimenomaan vetäytyä omaan kuplaan, eikä missään tapauksessa jutella mitään. Hän käy läpi vielä ennen lavalla nousua ensimmäistä spiikkiä ja tarvitsee omaa rauhaa. On siis hyvä miettiä, mikä tapa toimii sinulle parhaiten ja kunnioittaa myös muiden tarpeita ja tapaa jännittää.

Jännitys tekee osasta väsyneitä ja jopa välinpitämättömän oloisia. Haukotuttaa ja olo on rento – silloin kannattaa nostaa energiaa, kuunnella menevää musiikkia tai tehdä pari punnerrusta ennen vetoa. Jos taas jännitys ottaa vallan ja koko keho tärisee, on parempi keskittyä hengittämiseen, ehkä meditoida ja kuunnella rauhallista musiikkia.

Jos nyt palataan siihen autolla ajamiseen ja mitä tekemistä sillä on esiintymisjännityksen kanssa? Jokainen on varmasti jännittänyt ensimmäisiä kertoja autolla ajaessaan. Ehkä niinkin paljon, että on sortunut typeriin virheisiin, on tullut autoon naarmuja ja parkkiruudut on tuntuneet aivan liian pieniltä. Silti rattiin mennään uudestaan ja uudestaan ja jossain vaiheessa huomaa, ettei ajaminen enää jännitä. Se on itseasiassa jopa ihan mukavaa. Voi kuunnella samaan aikaan musiikkia, jutella vieressä istuvan kanssa tai komentaa takapenkillä nahistelevia lapsia. Ja silti pääsee turvallisesti perille.

Ihan kuten esiintymisen kanssa. Aluksi jännittää ihan hirveästi ja miettii, ettei tästä selviä. Kun sitten menee esiintymään kerta toisensa jälkeen, jännitys alkaa pikkuhiljaa helpottamaan.

Ja vaikka olisi kokenutkin kuljettaja, niin kaverin auto, uusi kaupunki tai tai ahdas parkkihalli voi silti aiheuttaa sydämen tykytyksiä. Tietäen, että tästä kyllä selviää ja osaa ajaa autoa, silti pieni jännitys ottaa uusissa tilanteissa vallan. Kuten kokenutkin esiintyjä; uusi paikka, normaalia isompi yleisö, itselle merkityksellinen hetki – saa myös kokeneen esiintyjän uudelleen jännittämään.

Onneksi yleisö on aina puhujan puolella ja moka on lahja. Jopa suotavaa (ehkä enemmin lavalla kuin liikenteessä..;)). Kun siis seuraavan kerran menet lavalle, mieti, miten sinä jännität ja kuinka voisit omaa jännitystä helpottaa? Olethan oppinut ajamaan myös autoa – miksi et oppisi esiintymään?